Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista

17.12.2019

Maailman terveysjärjestö WHO:n uuden raportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review raportin mukaan taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taide voi tarjota ratkaisuja erityisesti sellaisiin terveyshaasteisiin, joihin lääketiede ei yksin tarjoa tehokkaita ratkaisuja.

WHO Euroopan aluetoimiston julkaisema raportti kattaa yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta, ja on siten laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.

Koosteen raportin sisällöstä diaesityksenä löydät tämän artikkelin lopusta.

Sairauksien ehkäiseminen ja terveyden edistäminen

WHO:n raportin mukaan taiteella voi olla positiivista merkitystä useiden sairauksien ehkäisemisessä sekä niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Raportin mukaan taide voi vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi terveyden sosiaalisiin määrittäjiin ja taustatekijöihin. Taidetoiminta voi muun muassa vähentää yksinäisyyttä, edistää sosiaalista sitoutumista, lisätä sosiaalista tukea ja sosiaalista pääomaa. Sosiaalisten tekijöiden puolestaan tiedetään vaikuttavan merkittävästi terveyteen. Esimerkiksi yksinäisyyden on todettu olevan merkittävä terveysriski: sillä on yhteys muun muassa mielen sairauksien kehittymiseen sekä ennenaikaiseen kuolemaan.

Lapsen kehityksen tukeminen

Raportin mukaan taiteella voi olla monenlaista merkitystä lapsen kehitykselle eri ikävaiheissa. Esimerkiksi laulaminen voi vahvistaa vanhemman ja vauvan välistä suhdetta. Musiikin on havaittu myös edistävän kielen oppimista ja kehittymistä jo hyvin varhaisessa ikävaiheessa. Teatteritoiminnan on puolestaan havaittu parantavan esikouluikäisten lasten verbaalista kommunikaatiota. Kouluympäristössä taidetoiminnan on todettu voivan vähentää käyttäytymisongelmia ja kiusaamista sekä parantavan keskittymiskykyä, ja siten tukevan myös lasten oppimista.

 

Kuva: Pixabay.

Hoito ja hoiva

Taiteet voivat tukea monin tavoin hoitoa ja hoivaa. Taiteet, kuten kirjallisuus, elokuvat ja kuvataide, voivat esimerkiksi lisätä ymmärrystä erilaisista sairauksista ja niiden kanssa elämisestä. Terveysalan ammattilaisilla taiteiden on havaittu voivan parantaa myös kliinisiä taitoja sekä kommunikaatiota. Esimerkiksi kuvataidekurssien on todettu voivan parantaa lääkärien visuaalisen diagnostiikan taitoja ja draamakurssien lääkärin ja potilaan välisiä kommunikaatiotaitoja. Taideosallistuminen voi tutkimusten mukaan myös tukea hoito- ja hoivatyötä tekevien mielenterveyttä sekä hyvinvointia, ja ehkäistä työuupumusta.

Terveysongelmien ehkäiseminen

Taiteet voivat ehkäistä monin tavoin terveysongelmia. Taideosallistuminen on esimerkiksi yhdistetty vähäisempään päivittäiseen stressiin sekä parempaan stressin hallintaan. Tämä on merkittävää, koska stressi puolestaan on yhteydessä monien vakavien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, kehittymiseen. Ikääntyneillä kulttuuriosallistumisen on havaittu vähentävän riskiä masennuksen kehittymiseen. Taiteiden on havaittu voivan suojata myös dementian kehittymiseltä.

 

WHO:n raportin mukaan tanssi voi parantaa kehon koostumusta sekä tuki- ja liikuntaelinten toimintaa. Tanssi kehittää kaikenikäisten tasapainoa, ryhtiä ja joustavuutta ja voi vähentää fyysistä heikkoutta. Ikääntyneillä tanssiminen voi vähentää kaatumisen pelkoa. Kuva: Pixabay.

Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen

Taiteet voivat tukea terveyttä edistävää käyttäytymistä ja rohkaista terveyttä edistäviin elintapoihin sekä terveydenhuoltoon sitoutumiseen. Taiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi terveysviestinnässä. Erilaisten taidemuotojen avulla voidaan tavoittaa marginalisoituneita tai vaikeasti tavoitettavia kohderyhmiä. Taidetta on hyödynnetty paljon myös terveyden tilaan, kuten mielenterveysongelmiin liittyvien stigmojen käsittelyssä ja vähentämisessä.

Sairauksien hoitaminen ja hallinta

WHO:n raportin mukaan taiteella voi olla merkitystä useiden fyysisten ja psyykkisten sairauksien hoitamisessa ja hallinnassa sekä sairauksien kanssa pärjäämisessä. Taide voi esimerkiksi auttaa mielenterveyden häiriöistä kärsiviä ihmisiä kaikissa elämänvaiheissa. WHO:n raportissa havaittiin, että taideosallistuminen voi lievittää lievistä tai keskivaikeista mielen sairauksista kärsivien lasten ja aikuisten sairauden oireita sekä psykologisella että biologisella tasolla. Vakavista psyykkisistä sairauksista kärsiville henkilöille taide voi tarjota lisätukea muun hoidon lisäksi. Esimerkiksi musiikin on tutkimuksissa havaittu voivan auttaa vähentämään muun muassa psykoottisuuden oireita psykoosista kärsivillä.

 

Taiteista on havaittu olevan apua myös akuuteista ja kroonisista uniongelmista kärsivillä. Musiikin on havaittu voivan parantaa uniongelmista kärsivien unen laatua. Kuva: Pixabay.

WHO:n raportin mukaan taide voi tukea akuuteista sairauksista kärsivien ihmisten hoitoa, esimerkiksi parantamalla sairaalapotilaiden ja tehohoidossa olevien ihmisten hoitokokemusta ja hoitotuloksia. Nauhoitetun musiikin kuuntelun ennen leikkaushoitoa on havaittu alentavan sykettä ja laskevan verenpainetta ja leikkaushoidon jälkeen vähentävän ahdistuneisuutta, kipua ja kipulääkkeiden käyttöä. Musiikki voi auttaa vahvistamaan myös ennenaikaisesti syntyneiden keskosvauvojen elintoimintoja ja auttaa heitä saamaan lisää painoa nopeammin, sekä nopeuttaa heidän kotiutumistaan sairaalasta.

Taiteet voivat myös tukea kuntoutusta esimerkiksi leikkaushoidon jälkeen, ja auttaa ihmisiä jatkamaan hoitojaan pidempään ja tehokkaammin. Esimerkiksi musiikin kuunteleminen fysioterapian aikana voi parantaa motorista toimintaa ja vähentää koettua väsymystä ja rasitusta.

Taide voi tukea monin tavoin ihmisiä, joilla on neurologisia häiriöitä, kuten autismi, CP-oireyhtymä, aivohalvaus tai rappeuttavat neurologiset häiriöt. Musiikkia on hyödynnetty esimerkiksi aivohalvauksesta toipuvien potilaiden hoidossa. Aivohalvauksesta toipuvilla potilailla musiikin kuunteleminen voi tehostaa motoriikan säätelyä sekä nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista. Tanssin on tutkimuksissa todettu parantavan esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastavien motoriikkaa, kuten tasapainoa ja kävelyn sujuvuutta.

Kuva: Turun AMK / Kristiina Välimäki.

WHO:n raportissa tuodaan esiin taiteen merkitys myös tarttumattomien tautien hoidossa ja hallinnassa. Esimerkiksi taide-esitysten tuominen sairaaloihin sekä taidetoimintaan osallistuminen voi rentouttaa sekä vähentää ahdistusta, väsymystä, kipuja ja sivuvaikutuksia syöpähoitojen aikana. Sydänkuntoutuksessa musiikin kuuntelu voi auttaa kävelemään pidempiä matkoja, tehostaa kuntoharjoittelua ja lisätä motivaatiota harjoitella useammin ja pidempään. Laulamisella on todettu olevan monia hyviä vaikutuksia esimerkiksi keuhkosairauksista, kuten keuhkoahtaumataudista kärsivillä. Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen laulaminen voi parantaa kroonisista hengityssairauksista kärsivien ihmisten hengittämistä ja elämänlaatua.

Taiteet voivat tukea monin tavoin myös elämän loppuvaiheen hoitoa. Esimerkiksi palliatiivisessa hoidossa taiteet voivat auttaa erilaisten oireiden, kuten hengenahdistuksen tai kivun hallinnassa sekä tukea vuorovaikutusta potilaiden, omaisten ja henkilökunnan välillä. Taiteet voivat auttaa myös käsittelemään surua ja menetyksiä ja tarjota ilmaisukeinoja surulle.

Taideosallistuminen vaikuttaa terveyteen monikanavaisesti

WHO:n raportti korostaa taideosallistumisen monikanavaisia vaikutuksia terveyteen. Raportissa nostetaan esiin erilaisia terveyden kannalta keskeisiä komponentteja tai osatekijöitä, jotka liittyvät taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Näitä ovat esimerkiksi:

  • aistien aktivointi
  • mielikuvituksen käyttö
  • tunteiden herättäminen
  • kognitiivinen stimulaatio
  • sosiaalinen vuorovaikutus
  • fyysinen toiminta.

Nämä taiteiden tekemiseen ja kokemiseen liittyvät komponentit voivat saada aikaan erilaisia psykologisia, fysiologisia, sosiaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä vasteita. Psykologisia vasteita ovat esimerkiksi parantunut tunteiden säätely, minäpystyvyyden vahvistuminen ja selviytymiskeinojen kehittyminen. Fysiologisia vasteita ovat esimerkiksi tehostettu immuunitoiminta, korkeampi sydän- ja verisuonireaktiivisuus ja matalampi stressihormonivaste. Sosiaalisia vasteita puolestaan ovat muun muassa yksinäisyyden ja eristyneisyyden väheneminen sekä sosiaalisen tuen lisääntyminen. Käyttäytymiseen liittyviä vasteita ovat muun muasa liikunnan lisääntyminen, terveellisemmät elämäntavat ja erilaisten taitojen kehittyminen.

Looginen malli, jolla raportti linkittää taidetoiminnan ja terveyden toisiinsa. Kuva: WHO, 2019

 

Suositukset WHO Euroopan alueen jäsenmaille

Raportti sisältää myös suosituksia WHO Euroopan alueen jäsenmaille. Raportin suositukset on jaoteltu kolmeen osaan. Ensimmäinen suosituskokonaisuus liittyy kasvavan evidenssipohjan tunnustamiseen. Siltä osin, kun vahvaa näyttöä on, jäsenmaita kehotetaan tukemaan taideinterventioiden implementaatiota eli käyttöönottoa; esimerkiksi mielenterveyttä tukevien yhteisöllisten taideohjelmien järjestämistä, taiteen tarjoamista muistihäiriöistä kärsiville henkilöille sekä musiikin käyttöä sairaaloissa ennen leikkausta. Raportti kehottaa WHO Euroopan jäsenmaita myös jakamaan keskenään tietoa hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista sekä panostamaan alan tutkimukseen.

Raportin toinen suosituskokonaisuus kannustaa jäsenmaita tunnustamaan taiteisiin osallistumisen lisäarvon ja merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille. Jäsenmaita kehotetaan aktiivisesti lisäämään tietoisuutta taideosallistumisen hyödyistä sekä varmistamaan taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus kaikille väestö- ja ikäryhmille, vähemmistöryhmät erityisesti huomioiden. Taide- ja kulttuuriorganisaatioita rohkaistaan sisällyttämään terveys- ja hyvinvointinäkökulmia osaksi työtään, myös strategisella tasolla.

Kolmas suosituskokonaisuus koskee kulttuurihyvinvointialan sektorirajat ylittävää luonnetta. Raportti suosittaa vahvistamaan kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalojen yhteistyörakenteita ja -mekanismeja, esimerkiksi perustamalla ohjelmia, joita rahoitetaan poikkisektorisesti. Osana poikkisektorista työtä WHO:n raportti suosittaa myös ottamaan käyttöön ja vahvistamaan sote-sektorin lähetekäytäntöjä taideohjelmiin osallistumiseen. Suomessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kulttuuriresepti- tai kulttuurilähetekäytännön kehittämistä ja käyttöönottoa. Raportin viimeinen, koulutusta koskeva suositus, esittää taiteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämistä terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen sekä kliinisten että vuorovaikutustaitojen parantamiseksi.

Kooste: WHO:n raportti pähkinänkuoressa (PDF-tiedosto).

WHO:n raportin voi ladata maksuttomasti täältä.

Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67).

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *