Taikusydän Länsi-Suomen alueverkostolta lausunto sote-uudistuksesta 24.4.2017

24.04.2017

Taiteella ja kulttuurilla tiedetään olevan monenlaisia myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä on huomioitu Suomessa myös valtiovallan tasolla, ja taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset on nostettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Nyt on noussut ajankohtaiseksi kysymys, kuinka käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalveluiden toimintamahdollisuuksiin. Kulttuurin palveluketjujen sujuva toiminta ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus toimivat hyvänä mittarina sote- ja maakuntauudistuksen onnistumiselle.

Suomen hallituksen tavoitteena on lisätä eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa sekä käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on näkynyt myös pohjalaismaakunnissa, missä kulttuuriset hyvinvointipalvelut ovat viime vuosina jatkaneet kasvuaan. Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan tehdä ennaltaehkäisevää työtä, vahvistaa sosiaalista pääomaa, lisätä osallisuutta ja toimijuutta, edistää mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä parantaa arjen merkityksellisyyttä ja elämänlaatua. Taide on hyvä investointi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden, heidän omaistensa ja työyhteisön hyvinvointiin.

Maakuntien kulttuuritehtäviin ja kehittämistyöhön on sisällytettävä kulttuuripalvelujen saavutettavuuden edistäminen ja taiteen hyvinvointivaikutukset. Maakunnallisessa kulttuurin edistämistyössä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kulttuuri- ja sote-toimijoiden välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Toimialojen väliseen yhteistyöhön on tulevaisuudessa panostettava nykyistä enemmän.

Kuntien ja maakunnan välinen yhteistyö

Maakuntauudistuksen myötä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä vahvistuu entisestään. Kunnilla tulee edelleen olla mahdollisuus koordinoida ja kehittää kuntalaistensa hyvinvointia lisääviä laadukkaita kulttuuri- ja taidepalveluita kuntansa asukkaille, kun he ovat maakunnan järjestämän palvelun parissa (esim. ikäihmisten asuminen ja kotihoito). Parhaimmillaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimintojen palveluketjut toimivat saumattomasti kuntien ja maakuntien välillä.

On tärkeää pitää huolta, että rakenteet eivät toimi terveyttä ja hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalvelujen hyödyntämisen esteenä. Maakunnan ja sen palveluntuottajien yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa on tässä ratkaisevassa roolissa. Myös maakunnan puolelta tulee olla nimettynä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Vaihtoehtona voi olla esimerkiksi kuntien ja maakunnan yhteisen kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteistoimielimen perustaminen.

Kulttuuriset oikeudet

Taide ja kulttuuri kuuluvat kansalaisten perusoikeuksiin, jotka on määritelty sekä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa että Suomen perustuslaissa. Jokaisella on iästä ja toimintakyvystä riippumatta oikeus ilmaista ja kehittää itseään taiteen avulla ja harrastaa eri kulttuurin muotoja osana hyvää elämää. Onkin tärkeää, että kulttuuriset oikeudet kirjataan heti alusta lähtien sote-uudistuksen tiekarttaan sekä maakuntien toimintastrategioihin. Tulevien maakuntien on erityisen tärkeää huomioida kulttuuristen oikeudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus, kun ne järjestävät ja kilpailuttavat mm. vanhustenhuollon palveluja. Näin kulttuuriset oikeudet tulevat kirjatuksi sekä maakuntien palvelulupauksiin että sote-yhtiöiden kanssa tehtäviin sopimuksiin. Maakuntarahoituksen lainsäädännön tulee myös mahdollistaa, että maakunnan sote-palveluketjuihin hankitaan edelleen kulttuuri- ja taidepalveluja vapaan kentän toimijoilta kuten yhdistyksiltä ja taiteilijoilta.

Järjestöjen toiminta turvattava

Tulevaisuudessa maakuntien kannattaa hyödyntää ja tukea myös järjestölähtöistä työtä. Maakunnan lakisääteisissä strategioissa ja palvelulupauksissa on mahdollistettava järjestöjen yleishyödyllisen vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Maakuntarahoituksen malleja rakennettaessa on tärkeää pitää huolta, ettei maakunnan rahoitus muodostu esteeksi yhdistysten ja järjestöjen veikkaustuotoista saamalle rahoitukselle tai päinvastoin. Sote-uudistuksessa pitää tunnistaa tämä kysymys ja laatia rahoituksen turvaamiseksi valtakunnallinen ohjeistus.

Taide- ja kulttuuripalveluiden terveys- ja hyvinvointivaikutukset on jo laajalti tunnustettu. Enää meidän ei tarvitse kysyä mitä tai miksi vaan miten. On aika ajatella uudella tavalla ja nähdä kulttuurissamme piilevät moninaiset mahdollisuudet. Poikkihallinnollisen ja monialaisen yhteistyön lujittaminen, eri ammattiryhmien osaamisen vahvistaminen sekä hyvinvointia edistävän ympäristön luominen ovat seuraavina vuosina työn alla. Taide- ja kulttuuripalvelut eivät korvaa terveys- ja sosiaalialan hoitomuotoja, mutta ovat oleellinen osa kokonaisvaltaista elämää ja hyvinvointia.

Taikusydän Länsi-Suomen alueverkosto on Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella toimiva yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on eri tavoin edistää terveyttä ja hyvinvointia edistäviä taide- ja kulttuuripalveluja sekä kulttuurin saavutettavuutta. Alkuvuodesta 2017 käynnistynyt verkosto jakaa tietoa, kokemuksia ja osaamista sekä ylläpitää keskustelua alan keskeisistä kysymyksistä.

Lisätietoa: Projektipäällikkö Esa Vienamo Puh. 0400 883317, esa.vienamo@etela-pohjanmaa.fi
Länsi-Suomen alueverkosto
Det regionala nätverket i västra Finland

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *