Käytännön ohjeita kulttuurihyvinvoinnin ammattilaiselle

Mitä käytännön asioita kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisen on hyvä huomioida työskennellessään taiteen keinoin erilaisten ihmisen ja ryhmien kanssa esimerkiksi hoiva- ja hoitoympäristöissä, kouluissa tai muissa yhteisöissä? Kokosimme yhteen käytännön muistilistan asioista, jotka on hyvä käydä läpi työskentelyn eri vaiheissa.

1. Kun valmistelet tarjousta tai yhteydenottoa työn toteutuspaikkaan, pohdi seuraavia asioita:

• Miten ilmaiset kiinnostuksesi juuri tähän yhteistyötahoon ja motivaatiosi työn tekemiseen?
• Miten osoitat oman ammattitaitosi: millaista koulutusta ja työkokemusta sinulla on liittyen tähän työhön? Muista myös referenssit mahdollisista aikaisemmista vastaavista työtehtävistä.
• Mitä osaamista tai palvelua tarjoat ja kenelle?
• Mikä on palvelusi tavoite ja mahdolliset vaikutukset tai merkitykset osallistujille, henkilökunnalle, omaisille tai koko yhteisölle?
• Miten palvelusi kehittämisessä on otettu mukaan osallistujat?
• Mitä ongelmaa palvelusi helpottaa tai minkä ongelman se ratkaisee?
• Mikä on palvelusi/työsi hinta ja mitä se sisältää?
• Miten laskutat palvelusi? Onnistuuko sähköinen laskutus, teetkö työn verokortilla, voitko tehdä ostopalvelusopimuksen?

Muista lyhyt ja ytimekäs ilmaisutapa!

2. Työskentelyn alkaessa:

Työn tilaajalla tai henkilökunnalla ei ole välttämättä käytännön kokemusta kulttuurihyvinvointitoiminnasta. Avaa käytännön esimerkein työtäsi ja jos mahdollista, järjestä pieni tutustumistyöpaja. Oma kokemus auttaa ymmärtämään työn luonnetta myös osallistujien näkökulmasta.  Varaudu henkilökunnan vaihtumiseen ja siihen, että sinun pitää selittää toimintaasi monta kertaa. Kannattaa tehdä esimerkiksi lyhyt esittely siitä mitä teet jaettavaksi henkilökunnalle.

• Millaisia tavoitteita voitte sopia yhdessä?
• Paljonko osallistujia voi olla kerrallaan? Onko kyseessä ryhmä- vai yksilötyöskentely?
• Sisältyykö työskentelyyn etäosallistumista? Millaiset laitteet ja osaaminen osallistujilla on käytössään etäosallistumiseen?
• Onko osallistujien toimintakyvyssä huomioitava jotakin (esim. liikuntakyky, kielitaito, aistirajoitteet)?
• Millainen tila toimintaan on käytettävissä, onko huomioitava osallistujien kuljetuksia tai siirtymistä tilaan?
• Mikä on henkilökunnan rooli työskentelyssä, tarvitaanko avustajia tai työparia?
• Miten toiminta aikataulutetaan ja sovitetaan osallistujien sekä henkilökunnan päivärytmiin?
• Kuka on työskentelypaikan yhteyshenkilö ja hänen varahenkilönsä ja mistä/miten hänet/heidät tavoittaa?
• Miten toiminnasta raportoidaan?
• Miten toimintaa arvioidaan? Millaisia mittareita tilaajalla on käytössään toiminnan arvioimiseksi?
• Mistä saat tukea työhösi ja haastaviin tilanteisiin, jos oma ammatillinen osaamisesi ei riitä?
• Tarvitsetko työnohjausta ja mistä voit saada sellaista?

3. Sovi lisäksi seuraavista käytännön asioista:

• työskentelyaika ja työskentelyn kesto, alku- ja loppuvalmisteluihin tarvittava aika
• suunnitteluun ja tutustumiseen sekä yhteiskehittämiseen tarvittava aika
• materiaalien säilytys
• avaimet, kulkulupa, omien tavaroiden säilytys, hygieniaohjeistus
• toiminnasta tiedottaminen osallistujille, henkilökunnalle ja sijaisille sekä mahdollisille omaisille
• vaitiolovelvollisuus
• tietosuoja ja potilasturvallisuus
• kuvausluvat valokuvausta varten / työskentelyssä syntyneiden taideteosten tai muiden tulosten tallennus- ja käyttölupa sekä tekijänoikeusasiat
• vakuutukset
• laskutukseen/palkan- tai palkkionmaksuun liittyvät käytännöt (verokortti/lasku/ostopalvelusopimus).

4. Työskentelyn aikana:

• Miten paljon varaat aikaa suunnitteluun ja toiminnan muokkaamiseen ja pidät yllä työskentelyprosessia?
• Onko henkilökunnalla/omaisilla riittävä ymmärrys ja tieto siitä, mitä osallistujien kanssa tehdään?
• Miten ja milloin (ennen työskentelyä, sen aikana ja sen päättyessä) keräät palautetta ja dokumentoit työtäsi mahdollista raporttia ja kehittämistä varten?
• Millaista palautetta toiminnasta on tullut ja miten toiminta on mahdollisesti vaikuttanut osallistujiin esim. työskentelykertojen välisenä aikana?
• Miten toimitaan esteen sattuessa, esimerkiksi jos sairastut tai työskentelypaikassa on virusepidemia?
• Miten osallistujat voivat vaikuttaa toimintaan?

5. Työskentelyn päättyessä:

• Miten toiminta päätetään sekä osallistujien että henkilökunnan kanssa? Järjestetäänkö yhteinen lopetustapahtuma/näyttely tms?
• Kerätäänkö työskentelyn päättyessä palautetta osallistujilta ja henkilökunnalta? Miten palaute käydään läpi?
• Miten ollaan yhteydessä työskentelyn jälkeen? Sovitaanko toiminnalle jatkoa?
• Miten toiminnan tuloksista ja arvioinnista tiedotetaan sekä raportoidaan ja kenelle?

Yleistä työn hinnoittelusta

Kulttuurihyvinvointipalvelun hinnoittelu voi perustua esimerkiksi:
– tuntityöhön
– kuukausipalkkaan
– työpajojen järjestämiseen (esim. kolmen tunnin työpaja kertatoteutuksena/toistuvana)
– ryhmäprosessien ohjaamiseen (esim. kerran viikossa kaksi tuntia kymmenen viikon ajan)
– projekti- tai prosessiluonteisuuteen
– tuotteiden, teosten, osallistavien esitysten tai käyttöoikeuksien myyntiin.

Kun lasketaan toiminnan kokonaiskustannuksia, on huomioitava lukuisia erilaisia kuluja.

Kuluja kerryttävät muun muassa:

• kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten palkkakulut sivukuluineen: palkat, palkkiot tai työkorvaukset, joilla kustannetaan palvelun suunnittelu ja toteuttaminen
• tuotannollinen työ kuten myynti, viestintä, koordinointi, sopimukset ja laskutus
• osallistujien hankinta, tiedottaminen sekä markkinointi
• arviointi ja raportointi, johon on hyvä varata 5–10 % budjetista
• dokumentointi kuten valokuvaus ja videointi
• toimintaan tarvittavien muiden ammattilaisten palkka- ja henkilöstökulut (esim. avustajat, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, opettajat jne.)
• työterveyshuolto
• työnohjaus.

Muita kuluja aiheuttavat muun muassa:

• hallinto kuten kirjanpitäjän ja tilitoimiston kulut sekä pankkikulut
• verkkoyhteys, puhelinkulut, verkkosivujen ylläpito, IT-palvelut ja laitteet
• tilakulut kuten vuokrat, siivous, jätemaksut, lämmitys, vesi, sähkö
• vakuutukset
• matkakulut
• toiminnan kate/voitto (huom! kate/voitto voi olla myös varautumista hiljaisempaan kauteen/loma-ajan palkkaan)
• ALV (0–24 % palvelusta riippuen).

Tutustu myös: Eettisiä näkökulmia taiteilijan työhön uusissa toimintaympäristöissä.

Palkkasuositukset:

TEME > Teatterialan ammattilaiset TAM > Palkkasuositus teatteri-ilmaisun ohjaajille ja -opettajille 2019.

Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:n (STST) suositus Tanssi ja sirkus erilaisissa toimintaympäristöissä.

Muut julkaisut:

Opas kulttuurihyvinvointitoiminnan arviointiin.

Taidelähtöisen palvelun tuotteistaminen soteen – pikaopas. Luova Lapio, Pauliina Haouami, 2023.

Työ, tuote ja taide. Taiteilija töissä SOTEssa ja HYTEssä (2018). TAKU:n opas sosiaali- ja terveyspalveluihin taidepalveluja tarjoaville.

Edistääkö toiminta osallisuutta? 24 apukysymystä ja Osallisuusindikaattori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut verkkosivuilleen apukysymyksiä, jotka auttavat hahmottamaan ja sanoittamaan sitä, miten jokin toiminta tarkalleen ottaen edistää osallisuutta. Kysymyksiä voi hyödyntää myös taidetoiminnan suuunnittelussa.  Tutustu myös osallisuusindikaattoriin, joka mittaa osallisuuden kokemusta.

Taide monialaisissa konteksteissa – Polkuja yhteistyön rakentumiseen on Taiken julkaisema tiivis materiaalipaketti, jonka tavoitteena on havainnollistaa yhteistyötä taiteilijan, työn tilaajan, välittäjän ja taiteeseen osallistuvan polkujen kautta. Tuottaja Taiteen edistämiskeskus, 2021.

Musiikki elämään -hankkeen (2011–2014) osallistavan musiikkitoiminnan opas on tarkoitettu osallistavan musiikkitoiminnan tekijöille, tilaajille, kouluttajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Oppaan tekstit koostuvat hankkeen kokemuksista ja havainnoista sekä alan tutkimuksista ja haastatteluista. Tekstit on jaettu neljään kategoriaan: osallistava musiikkitoiminta, tilaaminen, tuottaminen sekä osaaminen ja koulutus.

Päivitetty 8.8.2023.