Kulttuurihyvinvointi hallitusohjelmaan

08.02.2019

Taikusydän alueverkostoineen ja yhteistyökumppaneineen on koonnut yhdessä seuraavalle hallituskaudelle toimenpiteitä, jotka lisäävät taiteen ja kulttuurin käyttöä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Voit ladata toimenpide-ehdotukset täältä: TAIKUSYDAN_kulttuurihyvinvointi_hallitusohjelmaan.

Toimenpide-ehdotukset on esitelty myös alla olevassa tekstissä.

Suomen hallitusohjelmaan 2019-2023 tulee nostaa seuraavat strategiset toimenpiteet:


1. Toteutetaan kulttuurihyvinvoinnin toimenpideohjelma

Toteutetaan pitkäaikainen, hallituskaudet ylittävä toimenpideohjelma yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Sen osana otetaan terveydenhuollon käyttöön kulttuuriresepti sekä vahvistetaan taiteen ja kulttuuriin asemaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelma pitää sisällään pitkäkestoisen tutkimus- ja kehityshankkeen liittyen taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin.

Yksinäisyydestä, lievistä mielenterveysongelmista ja kroonisista kivuista kärsiviä voidaan ohjata kulttuurireseptillä ryhmämuotoiseen taide- ja kulttuuritoimintaan. Kulttuurireseptin vaikuttavuudesta on saatu hyviä kokemuksia Ruotsissa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa. Sen on todettu mm. vähentäneen lääkärikäyntejä.(1)

Kulttuurihyvinvoinnin toimenpideohjelmaa voidaan verrata kansalliseen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmaan, jolla on keskeinen rooli työikäisen väestön terveysliikunnan tukemisessa. Ohjelman toiminta on alkanut vuonna 1995, ja sitä rahoittavat sekä OKM että STM.

 


2. Vakiinnutetaan kulttuurihyvinvoinnin yhteyspisteen toiminta

Yhteyspisteen toimintaa on kehitetty Taikusydän-hankkeessa vuodesta 2015 lähtien. Kansallinen yhteyspiste yhdistää tutkimuksen, käytännön, koulutuksen ja viestinnän. Toiminta on verkostomaista toimialat ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. Yhteyspisteellä on yhdeksän alueellista verkostoa yhdentoista maakunnan alueella.

 


3. Perustetaan alueelliset osaamiskeskukset alueiden hyvinvointia edistämään

Maakuntien, sairaanhoitopiirien, oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden, taiteen ja kulttuurin ammattilaisten sekä kuntien yhteistyöverkostot toimivat jo

Alueellisten verkostojen vahvistaminen kulttuurihyvinvoinnin osaamiskeskuksiksi turvaa kulttuuristen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista ja lisää hyvinvointia. Kuntien ja kaupunkien elinvoima sekä luovan alan työllistymismahdollisuudet lisääntyvät. Alueelliset osaamiskeskukset integroivat kulttuurihyvinvoinnin uudistuviin sote-rakenteisiin sekä eri alojen koulutuksiin.

 


4. Tehdään kulttuurihyvinvoinnista kansainvälinen vientituote

Suomi on kulttuurihyvinvoinnin edelläkävijä. Monilla puolueilla on taiteeseen ja kulttuuriin sekä niihin liittyvään hyvinvoinnin edistämiseen oma ohjelmansa. Suomalainen moniammatillinen kulttuurihyvinvointiosaaminen tulee nähdä ja sitä tulee resursoida yhtenä suomalaisen kulttuurin vientituotteena.

 


Miksi?

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimenpideohjelma (2010–14), Sipilän hallituksen kärkihanke prosenttitaiteen periaatteen laajentamiseksi (2016–18) sekä osana kärkihanketta STM:n ja OKM:n antama suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa (17.12.2018) ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia esimerkkejä kulttuurihyvinvoinnin integroimisesta osaksi terveyspolitiikkaa. Tarvitsemme edelleen laajaa kansallista yhteistyötä tämän työn jatkamiseksi.

 

Tiesitkö, että:

Taiteella on positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin, koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Vahvaa tutkimusnäyttöä on esimerkiksi siitä, että musiikin käyttö vähentää muistisairaiden haasteellista käyttäytymistä sekä kuntouttaa aivoinfarktista.(2)

Jokaisella tulee olla oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti.(3) Erityisen tärkeää on huolehtia niiden ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta, joiden mahdollisuudet hakeutua itse kulttuuripalvelujen pariin ovat rajalliset.

Näitä ilmiöitä voidaan helpottaa ottamalla taide ja kulttuuri käyttöön osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä!

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön tai yhteisön kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Taide ja kulttuuri ovat osa hyvää elämää ja elinikäistä oppimista.


Viitteet:
(1) Jensen, A et al (2017): Arts on prescription in Scandinavia: A review of current practice and future possibilities. Perspectives in Public Health, Vol 137, No 5.
(2) Tuomikoski, A et al (2018) Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan haasteelliseksi koettuun käyttäytymiseen – raportti järjestelmällisten katsausten katsauksesta. Muistiliiton julkaisusarja 1/2018. Hoitotyön tutkimussäätiö & Muistiliitto. Sihvonen, A et al (2014) Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol. 130, No. 18, s. 1852–1860.
(3) YK:n Ihmisoikeusjulistus (1948).
(4) Työterveyslaitos 2015.
(5) Kröger, T et al (2018) Hoivatyö muutoksessa. Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Nordcare2-tutkimus. Jyväskylän yliopisto.
(6) Me-säätiö: Suomessa on 65 941 syrjäytynyttä nuorta.
(7) Murto J. et al (2017), Poimintoja aikuisväestön terveydestä, hyvinvoinnista ja elinoloista Suomessa 2013–2016. ATH-tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 7/2017, THL, Helsinki.
(8) ”Yksinäisyys tappaa” 3.2.2015, Turun yliopiston verkkosivut.

Lisätietoja:
Anna-Mari Rosenlöf
projektipäällikkö, Taikusydän
anna-mari.rosenlof@turkuamk.fi
p. 050 5985257

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *