Kulttuurihyvinvointi osaksi Varsinais-Suomen sote- ja maku-uudistusta

30.11.2017
Tulevaisuudessa kunnat, maakunta ja järjestöt huolehtivat yhdessä väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukemisesta ja edistämisestä, huomioiden myös kulttuurin keinot.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun tueksi on perustettu kesäkuussa 2017 Kulttuurihyvinvoinnin työryhmä, joka toimii Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän alatyöryhmänä.  Kulttuurihyvinvoinnin alatyöryhmän puheenjohtajana toimii Taikusydämen projektipäällikkö Anna-Mari Rosenlöf. Ryhmä toimii vuoden 2018 loppuun.

– Varsinais-Suomessa on erinomaisesti toimiva Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, jonka alaryhmänä toimimme kolmen muun ryhmän kanssa. Muiden alatyöryhmien teemat ovat liikunnan palveluketjut, osallisuus ja ehkäisevä päihdetyö.

Kulttuurihyvinvoinnin alatyöryhmän tehtävänä on:

  • määritellä kulttuuri osaksi maakunnan palvelulupausta ja maakuntastrategiaa
  • määritellä eri väestöryhmille kulttuurin palveluketju, jossa kulttuuripalvelut ovat osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää
  • koota vertailutietoa ja selvittää hyviä käytänteitä muista maakunnista sekä alueen kunnista
  • tehdä esitys Varsinais-Suomessa käyttöön otettavista hyvistä käytännöistä.

Vaikka työryhmän työskentely keskittyy Varsinais-Suomeen, näkee Rosenlöf työllä myös laajempaa merkitystä.

– Taikusydämen projektipäällikkönä pyrin kehittämään asioita myös valtakunnallisesta näkökulmasta. Työryhmä antaa konkreettisen yhteyden sote- ja maakuntauudistuksen rakenteiden valmisteluun sekä ajankohtaisiin asioihin. Meillä on Taikusydämessä hyvin toimiva alueverkostojen joukko, jossa jaamme eri alueiden kokemuksia mm. sote- ja maku-valmistelun etenemisestä ja kulttuurin roolista siinä. Tällä hetkellä verkostot toimivat jo Länsi-Suomessa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa.

Kulttuurihyvinvoinnin ryhmän työskentelyn tuloksena tehdään ehdotukset kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi sote-palveluiden järjestäjän eli tulevan maakunnan näkökulmasta.

– Mietimme ryhmässä konkreettisesti sitä, miten kulttuurihyvinvoinnin tulisi näkyä sote-palveluissa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Mitä kulttuuristen perusoikeuksien toteuttaminen tarkoittaa osana näitä palveluita? Asiaa tarkastellaan sekä elämänkaariajattelun että eri toimintaympäristöjen kannalta. Laadimme ehdotukselle myös arvopohjan.

Ryhmän tehtävänanto on laaja, ja kaikki työ tehdään oman työn ohella. Kyse on monimutkaisista prosesseista, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa uudistuksen ollessa monin osin vielä hahmottumaton.

– Lisäresurssi työhön ei olisi pahitteeksi. Uudistuksessa on monia reunaehtoja, joiden perehtymiseen ei ole mahdollisuutta paneutua. Lisäksi haasteena on kulttuurin suhteellisen uusi rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentällä. Ymmärryksen lisääminen vie aikaa.

Huomiota yhdyspintapalveluihin

Kulttuurihyvinvointipalveluita on jo vuosia kehitetty pitkäjänteisellä yhteistyöllä Varsinais-Suomessa eri toimijoiden kesken. Kehitys on keskittynyt erityisesti Turkuun ja lähikuntiin kuten Kaarinaan, jossa on 2010-luvun alusta saakka kehitetty aktiivisesti erilaisia yhteisötaiteen ja soveltavan taiteen käyttötapoja. Myös Salossa on vahvaa osaamista. Tähän saakka yhteistyö on ollut pääasiassa kuntien eri toimialojen, järjestöjen ja yksittäisten tekijöiden välistä. Yhteistyön osapuolina ovat olleet sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kulttuuripalvelut, sivistystoimi, alueen korkeakoulut sekä taiteen ja kulttuurin vapaan kentän toimijat. Alueuudistuksessa huomiota keskitetään erityisesti yhdyspintapalveluihin.

– Ryhmässä pohditaan, miten järjestetään kulttuurihyvinvointitoiminnan kannalta oleelliset yhdyspintapalvelut sekä rakenteet kuntien, maakunnan ja järjestöjen välillä. Yhdyspinnoilla tarkoitetaan toimintoja ja tehtäväkokonaisuuksia, jotka kuuluvat kunnan tai maakunnan järjestämisvastuulle, mutta joiden asukas- ja asiakaslähtöinen toteuttaminen edellyttää yhteisiä tavoitteita. Esimerkkejä yhdyspintapalveluista ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työllisyyden hoitoon liittyvät palvelut, kotouttamispalvelut, ikääntyvien palvelut sekä liikunnan palveluketju.

Varsinais-Suomen alueellisessa hyvinvointikertomuksessa (2017) terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteiksi on asetettu yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen. Tämä tarkoittaa niin yksinäisyyden ehkäisemistä ja vähentämistä, vanhemmuuden tukemista kuin aktiivisuuden ja elämänhallinnan lisäämistä.

– Juuri näihin teemoihin kulttuurilla on paljon annettavaa. Oleellista on kulttuurin käsitteen laaja ymmärrys ja kulttuurin kokemisen ja itse tekemisen mahdollistaminen maakunnan asukkaille. Kulttuurilla on erityinen merkitys mielekkään ja merkityksellisen elämän sekä sosiaalisen osallisuuden mahdollistajana.

Lisätietoa:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros Turussa 27.11., päivän aineistot

Kulttuurihyvinvointiryhmään kuuluu edustajia seuraavilta tahoilta: Turun kaupunki, Turun AMK, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen liitto, Uusikaupunki, Someron kulttuuri ry, Raision kaupunki, Läntinen tanssin aluekeskus, Paraisten kaupunki, Salon kaupunki, Auran kunta, Taike, HUMAK, Lapsi- ja perhepalveluiden muutoshanke Lupa auttaa!, Taideyliopiston ArtsEqual-hanke sekä Turun lähimmäispalveluyhdistys ry. Lisäksi ryhmässä kuullaan kutsuttuna eri alojen asiantuntijoita.

 

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *