Taikusydän-tutkijaverkosto kokoontui Seilin saaressa 29.-30.8. 2017

17.10.2017
Tutkijatapaamiseen osallistui 18 tutkijaa mm. Turun, Tampereen, Jyväskylän, Helsingin ja Lapin yliopistoista, Turun AMK:sta, Taideyliopistosta, Cuporesta, THL:sta ja Työterveyslaitokselta.

Taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin tutkimuksen Taikusydän-tutkijaverkosto kokoontui 18 tutkijan voimin Seilin saareen työskentelemään elokuun viimeisellä viikolla. Kaksipäiväisen tapaamisen aikana työskenneltiin fasilitoidusti yhteisiä tutkimusteemoja kartoittaen, työryhmissä tutkimuksista keskustellen sekä ohjatusti kirjoittaen ja piirtäen.

 

Miten taiteen ja hyvinvoinnin yhteyttä tutkitaan?

Tapaamisen työryhmissä pohdittiin mm. taiteen ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien tutkimiseen liittyviä kysymyksiä, kuten taiteen ja hyvinvoinnin tutkimuksen teorioita ja metodologioita, tutkimuksissa käytettäviä käsitteitä sekä erilaisia tutkimusten taustalla vaikuttavia taidekäsityksiä. Keskusteluissa nousivat esiin ne moninaiset merkitykset, joita hyvinvoinnin käsitteeseen liitetään puhuttaessa taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Hyvinvoinnilla tutkimuksissa voidaan viitata terveyden tai aineellisen hyvinvoinnin lisääntymisen sijaan esimerkiksi ymmärryksen lisääntymiseen ja uusien näkökulmien saamiseen tai yksilön toimintavalmiuksien paranemiseen. Erilaisten alan tutkimuksissa käytettyjen hyvinvointiteorioiden kartoittamista ja niiden perusteellisempaa käsittelyä toivottiin seuraavan tapaamisen ohjelmaan.

 

Miten taide vaikuttaa?

Tapaamisen aikana tutkijat pohtivat niitä moninaisia tapoja, joilla taiteen on havaittu vaikuttavan yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä niitä lukemattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten taide vaikuttaa – tai vaikuttaako se. Tutkijat keskustelivat esimerkiksi yksilön kulttuurisen ja sosiaalisen taustan merkityksestä, kasvatuksen ja koulutuksen merkityksestä sekä aikaisempien taidekokemusten merkityksestä taiteen kokemisessa. Taiteen voidaan nähdä vaikuttavan yksilöllisesti, moniaistisesti, kontekstisidonnaisesti, kumulatiivisesti ja prosessuaalisesti ajassa. Taiteen vaikutuksiin liittyy toisaalta usein juuri ennakoimattomuus: taide voi vaikuttaa kielteisesti ja ahdistavastikin, mikä tulisi huomioida toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä.

Tapaamisessa käsiteltiin myös kysymystä taiteen vaikutusten tai vaikuttavuuden mitattavuudesta sekä mittaamisen motiiveista ja poliittisista vaikuttimista. Miksi, miten ja kenen näkökulmasta taiteen vaikutuksia on pyritty mittaamaan? Millaista tietoa määrälliset mittarit voivat taiteen hyvinvointivaikutuksista tuottaa? Miten jäsentyy kysymys riittävästä tai luotettavasta evidenssistä tutkittaessa taiteen vaikutuksia?

 

Pälvi Rantala Lapin yliopistosta ohjaa tutkijoille kirjoistustyöpajaa, jossa tutkijat saavat uusia välineitä kirjoittamiseen ja oman aiheen käsittelyyn.

 

Miten taiteen laatua määritellään?

Työryhmätyöskentelyssä pureuduttiin myös taiteen laatuun ja sen määrittelemiseen tai määriteltävyyteen liittyviin kysymyksiin. Mitä taiteen laadulla tarkoitetaan? Keillä on oikeus ja mahdollisuus osallistua taiteen laadun määrittelyyn? Onko taiteen laatu yksilöllinen kokemus?

Tutkijat nostivat keskusteluissa esiin erilaisia näkökulmia taiteen laadun tarkastelemiseen. Taiteen laatua voidaan lähestyä esimerkiksi painottamalla muotoa tai kokemusta, lopputulosta tai prosessia, tai taidetoiminnan vastuullisuutta ja eettisyyttä. Yhdestä näkökulmasta huomiota voidaan kiinnittää erityisesti taiteen tekemisen tai kokemisen prosessiin sekä siinä syntyvään vuorovaikutukseen ja sen laatuun. Toisesta näkökulmasta kysymys laadusta voi näyttäytyä esimerkiksi tietynlaisena käsityksenä hyvästä tuotteesta ja laatukriteeristä lopputulokselle. Erityisesti kun taidetoimintaa järjestetään sosiaali- ja terveysalan ympäristöissä, esiin nousee erilaisia tavoitteita, toiminnalle annettuja merkityksiä ja siten myös erilaisia ymmärryksiä laadusta.

 

Tutkijaverkoston elokuinen tapaaminen järjestettiin luonnonkauniissa Seilin saaressa, jolla on värikäs historia. Saarella on aiemmin toiminut mm. leprasairaala ja mielisairaala.

 

Mikä on taiteen merkitys sote-uudistuksessa?

Tapaamisessa pohdittiin myös taiteen merkitystä tai merkityksiä sote-uudistuksessa. Mitä ja millaista on terveydenhuollon asiantuntijoiden, taiteilijoiden ja tutkijoiden välinen yhteistyö? Miten jäsentyy eri alojen asiantuntijuuden arvostus ja ymmärrys moniammatillisessa työskentelyssä? Mitä erityistä taide tai taiteilija voi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tuoda?

Tutkijat pohtivat yhtäältä niitä mahdollisuuksia, joita liittyy taiteen merkityksen tunnistamiseen osana sote-uudistusta sekä toisaalta niitä mahdollisia uhkia, jotka liittyvät esimerkiksi tulevaan palvelujen yksityistämiseen. Miten turvataan kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä osalliseksi kulttuurihyvinvointipalveluista? Entä millaiset mahdollisuudet ja kyvyt kunnilla tulee tulevaisuudessa olemaan taiteen ja kulttuurin integroimiseen osaksi kuntien hoidettavaksi jääviä ennaltaehkäiseviä palveluita?

 

Tutkijaverkoston seuraava tapaaminen järjestetään 18.1.2018 Taideyliopiston Sibelius Akatemiassa Helsingissä.

Haluatko mukaan tutkijaverkoston toimintaan? Lue lisää verkostosta täältä.

Lisätietoa:

Liisa Laitinen
Projektisuunnittelija
+358 50 468 7263