Taikusydämen julkaisut

Tällä sivulla esitellään Taikusydän-yhteyspisteen julkaisemia kulttuurihyvinvointiin liittyviä artikkeleita, tutkimuskatsauksia ja muita julkaisuja. Osa julkaisuista on tuotettu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Taikusydämen julkaisemassa kattavassa tutkimuskatsauksessa kootaan yhteen ja jäsennetään erilaisia tutkimusnäkökulmia liittyen taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin. Katsaus tiivistää aiheeseen liittyvää tutkimustietoa helppotajuiseen muotoon siten, että tieto on mahdollisimman monen aihepiiristä kiinnostuneen ulottuvilla ja hyödynnettävissä.
Arts & Health -lehdessä julkaistun, vertaisarvioidun open access -artikkelin tavoitteena on hahmotella kokonaiskuvaa kulttuurihyvinvointialan nykytilanteesta Suomessa sekä myös suuntaviivoja tulevaisuuteen. Artikkelissa käsitellään kulttuurihyvinvointialan kehitystä ja historiaa Suomessa, keskeisiä politiikkaohjelmia, rakenteita, käytänteitä, rahoitusmekanismeja sekä alan tutkimusta ja koulutusta. Artikkeli on viides sarjassa, joka esittelee kulttuurihyvinvointialan kehitystä eri maissa.
ArtsEqualin tutkimuskatsaukseen on koottu taiteen hyvinvointivaikutuksiin pureutuvia tutkimuksia vuosien 2010 ja 2017 väliltä. Näkökulmina ovat taiteen vaikutukset nuorten, maahanmuuttajien, ikääntyvien, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien hyvinvointiin.
  • Lilja-Viherlampi Liisa-Maria & Rosenlöf Anna-Mari (2019): Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Teoksessa Tanskanen Ilona (toim.): Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 20–39.
Artikkelissa luodaan katsaus kulttuurihyvinvointiin useista eri näkökulmista, joista yksi on koulutuksen ja kulttuurihyvinvointiosaamisen näkökulma. Kulttuurihyvinvointi on ilmiönä laaja toiminnan, kouluttamisen, kehittämisen ja tutkimuksen muodostama kokonaisuus. Taiteen ja kulttuurin sekä sosiaali- ja terveysalan arvojen ja näkökulmien kohtaaminen monialaisessa keskustelussa ja kehittämistyössä ovat avainasemassa yksilöiden ja yhteisöjen hyvää elämää tuettaessa.
Rahapuhetta taide- ja kulttuurikentältä sisältää puheenvuoroja, haastatteluja ja tietolaatikoita rahasta ja talousosaamisesta. Julkaisun taustalla on kaksi kulttuurin kehittämistehtävää: Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa toteutunut Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen sekä Etelä-Pohjanmaan Kulttuurin paikka.
Artikkelissa luodaan katsaus taiteen ja terveyden yhteyksien historiaan. Milloin taiteesta alettiin puhua osana terveydenhoitoa? Mihin ulottuvat taiteen ja terveyden yhteiset juuret? Millainen historia kulttuurihyvinvoinnilla ilmiönä ja alana on?
Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2019 julkaiseman “What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review” -raportin (Fancourt & Finn, 2019) mukaan taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taide voi tarjota ratkaisuja erityisesti sellaisiin terveyshaasteisiin, joihin lääketiede ei yksin tarjoa tehokkaita ratkaisuja. WHO Euroopan aluetoimiston julkaisema raportti on laaja kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista, joka kattaa yli 900 tutkimusjulkaisua ja yli 3000 yksittäistä tutkimusta.

Päivitetty 30.10.2023.