1. Hyvinvointialueiden tulee turvata niiden ihmisten yhdenvertainen oikeus osallistua kulttuuriin, jotka ovat pitkäaikaisen hoivan tai hoidon piirissä eivätkä pääse kotoa palveluiden piiriin.
- Tutkimusten mukaan usein ne, jotka eniten hyötyisivät taide- ja kulttuuritoiminnasta, jäävät usein sen ulkopuolelle.
- Muun muassa ikääntyneillä kulttuuriosallistumisen on havaittu vähentävän riskiä masennuksen kehittymiseen. Taiteiden on havaittu voivan suojata myös muistisairauksien kehittymiseltä. Lue lisää.
2. Hyvinvointialueella tulee panostaa mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kehittämällä elintapa- ja palveluohjausta, elämänhallinnan tukea ja matalan kynnyksen saavutettavaa apua yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa. Kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön: myös kulttuuri.
- Esimerkkejä järjestötyöstä Kulttuurihyvinvointipoolin sivuilla.
3. Kulttuurihyvinvointipalveluiden yhdyspintatoimijoiden eli kuntien kulttuuripalveluiden, järjestöjen, kirjastojen, nuorisopalveluiden ja kansalaisopistojen sekä hyvinvointialueen yhteistyölle on luotava toimivat rakenteet.
- Esimerkiksi kulttuurivastaavat hyvinvointialueen yksiköissä/palvelualoilla, alueelliset hyte-työryhmät, kulttuurihyvinvointikoordinaattorit, hyte- ja osallisuuskoordinaattorit kunnissa sekä hyvinvointialueella, järjestöjen neuvottelukunnat.
4. Nykyisissä sote-palveluissa luodut toimivat yhteistyökäytännöt ja toimintamallit kulttuuritoimijoiden kanssa on säilytettävä hyvinvointialueella. Niitä tulee kehittää edelleen koko hyvinvointialueen kattaviksi.
-
- Esimerkkejä: Toimintamallit Taikusydän-yhteyspisteen sivuilla.
5. Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla kulttuurihyvinvoinnista vastaava henkilö osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakennetta.
- Hän tekee yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sote-palveluiden järjestämistehtävän, osallisuuden asiantuntijoiden, kuntien ja järjestöjen kanssa. Hän osallistuu tiedontuotantoon, vaikuttavuuden arviointiin ja hyvinvointialueen osaamisen kehittämiseen kulttuurihyvinvointiin liittyvissä asioissa.
6. Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja sote-palveluiden asiakas- ja palveluohjauksen yhteistyötä on kehitettävä luomalla palveluohjauksen malleja sote-palveluista kulttuuritoimintaan. Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjausta tulee kehittää myös työllisyys- ja kotoutumispalveluiden kanssa.
- Esimerkkihanke: Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla.
7. Hyvinvointialueella kannattaa ottaa käyttöön hyvinvointi- ja kulttuurilähetteet tai yhdenvertaista osallistumista lisäävä kulttuuripassi kuten Kaikukortti, joita voi saada esimerkiksi sote-keskuksista, neuvoloista ja eri sote-ammattilaisilta.
- Kaikukortti
- Esimerkkejä kulttuurilähetteistä: LAKU-lähete (Pohjois- ja Etelä-Savo), Kulttuurilähete (Tampere)
- Kimmoke-ranneke