Uusi Taikusydän-tietokortti: Kulttuuri- ja taidetoiminta vanhuspalveluyksikön asukkaiden tukena
Uusi tietokortti kokoaa yhteen kulttuurisen vanhustyön kehittämiseen liittyvää tietoa, mahdollisuuksia ja näkökulmia. Se esittelee hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja vanhuspalveluyksiköiden asukkaiden osallisuutta ja toimintakykyä tukevasta kulttuuri- ja taidetoiminnasta. Tietokortti toimii parina marraskuussa 2023 julkaistulle tietokortille, joka käsittelee tutkimuksen kautta kulttuuria, taidetta ja luovuutta ikääntyvässä yhteiskunnassa.
Voit ladata uuden tietokortin tästä: Taikusydän-tietokortti 2/2023: Kulttuuri- ja taidetoiminta vanhuspalveluyksikön asukkaiden tukena
Monitoimijainen yhteistyö on tärkeää
Kulttuurihyvinvointipalveluiden kehittäminen edellyttää toimijoiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä. Kulttuurista vanhustyötä voivat toteuttaa vanhustyön ammattilaiset, taiteen ja kulttuurin ammattilaiset sekä vapaaehtoiset. Uusien innovatiivisten toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen edellyttää usein eri osapuolilta uteliaisuutta ja erilaisiin toimintakulttuureihin tutustumista. Parhaimmillaan yhteistyö kasvattaa jokaisen ammattilaisen osaamista ja tiivistää yhteistyöverkostoja.
Kulttuuripalveluiden ja taiteen on oltava ikääntyneelle sekä saatavilla että saavutettavissa. Ikääntyneiden omat kulttuuriset tarpeet ja toiveet on tärkeä huomioida. Jokaisella ikääntyneellä on oikeus valita, millaista taidetta ja kulttuuria hän haluaa kokea ja tehdä vai haluaako ollenkaan. Heikentynyt toimintakyky ei saa olla este osallistumiselle.
Johdon tuki on edellytys kulttuurisen vanhustyön tuomiseen osaksi arkea
Käytännön ideoiden ja rakenteellisten ratkaisujen kehittyminen mahdollistuu, kun johtamisen eri tasoilla huomioidaan kulttuurisen vanhustyön näkökulma, arvot ja asenteet. Ne vaikuttavat vanhuspalveluyksikön arjen suunnitteluun, johtamiseen ja sitä kautta käytäntöjen kehittymiseen. Esihenkilöiden tuki henkilöstölle on tärkeää, sillä kulttuurisen vanhustyön kehittämisessä hyödynnetään henkilöstön osaamista, ideoita ja kouluttautumista.
Luovien työtapojen hyödyntämisessä ja juurruttamisessa haasteena voi olla joidenkin vanhustyön ammattilaisten näkemys siitä, että luovien työtapojen käyttäminen vaatii erityislahjakkuutta ja -koulutusta. Koulutuksen myötä tätä käsitystä voidaan muuttaa, sillä luovien ja taideperustaisten työtapojen käyttö on ennen kaikkea tiedon, ymmärryksen ja uskalluksen asia. Uusien työtapojen avulla voidaan lisätä muun muassa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, mikä parantaa ikääntyneen hyvinvointia ja elämänlaatua. Ikääntyneen lisääntynyt aktiivinen toimijuus voi myös antaa ammattilaiselle voimaantumisen kokemuksen.
Hyvät käytännöt ja toimintamallit näkyviksi
Tietokortissa esitellään viisi hyvää käytäntöä tai toimintamallia. Vahvike-aineistopankki sisältää käytännön toimintaideoita ja hankkeiden tuloksia, kuten esimerkiksi muisteluaineistoja ja kognitiivisia harjoitusmateriaaleja. Lukulähetti-toiminnassa vapaaehtoiset käyvät lukemassa ääneen ikäihmisille. Kirjallisuus toimii myös keskustelun käynnistäjänä. Toimintaa toteutetaan aktiivisesti muun muassa Turun ja Kaarinan kirjastoissa. Minun ääneni -musiikkikuntoutuksen verkko-opas ja tehtäväpankki sisältävät puolestaan muistia kuntouttavia tehtäviä, joiden avulla voidaan tuoda musiikkia muistisairaan arkeen. Ohjaaja ei tarvitse useimpien tehtävien ohjaamiseen musiikillista osaamista.
Tietokortissa esitellään lyhyesti myös Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden Taideapteekki. Se sisältää kulttuuritapahtumia sekä taiteilijoiden ohjaamia työpajoja ja esiintymisiä Jyväskylän alueella sijaitsevissa Keski-Suomen hyvinvointialueen asumispalveluiden yksiköissä, kotihoidossa, etähoivassa ja kuntouttavassa päivätoiminnassa. Muun muassa Jyväskylässä on kehitetty ja toteutettu aktiivisesti yhteisölähtöisiä taiteilijaresidenssejä sosiaali- ja terveysalan yksiköissä.
Täältä löydät muut tähän mennessä julkaistut Taikusydän-tietokortit.
Kirjoittaja: Vilma Vaarna
Vilma Vaarna on koulutukseltaan medianomi, suuntautumisvaihtoehtoinaan Rich Media (AMK) ja kulttuurihyvinvointi (YAMK). Hänen YAMK-opinnäytetyönsä käsitteli digitarinatyöpajaa ikääntyvien osallisuuden, toimijuuden ja digirohkeuden tukemisen välineenä. Vaarna työskentelee ikäihmisten palvelutalon yhteisöohjaajana Espoon Lähimmäispalveluyhdistyksessä.
Lähteet:
Huhtinen-Hilden, L; Puustelli-Pitkänen, A; Strandman, P. & Ala-Nikkola, E. 2017. Kohti luovaa arkea: kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä: tutkimusraportti. Metropolia AMK:n julkaisusarja.
Lapio, P. 2019. Yhteisölähtöinen taiteilijaresidenssi sosiaali- ja terveysalalla menetelmäopas. Taiteen edistämiskeskus.
Partanen, S. 2013. Asiakkaiden osallisuus ja ammattilaisten yhteistyö Taideapteekissa. Opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Semi, T. 2021. Eläköön luova hoiva muistityössä. Espoo: T & J Semi Oy.
Toimintamalli: Lukulähetit – kohtaamisia lukemisen parissa. 2018. Taikusydän.
Vienamo, E. (toim.) 2015. Taide, kulttuuri, hyvinvointi – Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanke 2015. Etelä-Pohjanmaan liitto.
Kuva: Pixabay